Työkalujen käyttöturvallisuus ratkeaa usein jo ennen kuin kone käynnistetään. Tämä artikkeli on tarkoitettu omakotitalon remontoijalle, mökkirakentajalle ja ammattilaiselle, joka haluaa tietää, mitkä suojalasit, kuulonsuojaimet ja käsineet sopivat mihinkin työhön. Kun suojaimet on valittu oikein, silmät, kuulo ja sormet säilyvät kunnossa myös 30 vuoden päästä. Ohjeet perustuvat EU-standardeihin, ja ne toimivat sekä työmaalla että kotipihalla.
Miksi työkalujen käyttöturvallisuus alkaa suojaimista
Sähkötyökalu on suunniteltu turvalliseksi, ja CE-merkintä kertoo valmistajan noudattaneen koneiden turvallisuusdirektiiviä. Kipinöitä, puusäleitä ja melua direktiivi ei kuitenkaan poista. Ne jäävät käyttäjän hoidettaviksi.
Työpaikalla asia on myös laissa. Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajan hankkimaan tarvittavat henkilönsuojaimet ja huolehtimaan, että niitä käytetään. Kotona kukaan ei valvo. Siksi juuri DIY-puolella vahinkoja sattuu eniten: tekijä aikoo hioa ”vain yhden hitsaussauman” kulmahiomakoneella ja jättää lasit hyllylle.
Tavallinen esimerkki on omakotitalon terassiremontti. Lauantaina sahataan sirkkelillä 40 lautaa, sunnuntaina katkaistaan kulmahiomakoneella ruostuneita kiinnikkeitä ja iltapäivällä ajetaan pihan reunat raivaussahalla. Kahden päivän aikana melualtistus ylittää moninkertaisesti tason, jonka työpaikalla katsottaisiin vaaralliseksi, eikä tekijä huomaa sitä ennen kuin korvat soivat illalla.
Suojalasit – iskuluokka ratkaisee enemmän kuin hinta
Suojalasien standardi on EN 166, ja sen merkinnät löytyvät sangasta tai linssin reunasta. Tärkeimmät ovat iskulujuuden kirjaimet. F kestää 45 m/s iskun, B 120 m/s ja A 190 m/s. Porakoneelle ja ruuvinvääntimelle riittää F-luokka, mutta kulmahiomakone, jossa laikka pyörii 10 000-12 000 kierrosta minuutissa, vaatii vähintään B-luokan. Käytännössä se tarkoittaa visiiriä tai tiiviitä kehyslaseja.
Hinnoissa ei ole suuria eroja. Hyvät sankalasit maksavat 5-15 €, kehyslasit 10-25 € ja visiiri kypäräkiinnityksellä 20-50 €. Ammattilainen katsoo ensin merkinnät K (naarmuuntumisen kesto) ja N (huurtumisen esto). Suomen talvessa N-merkintä on tärkeä. Kun pakkasesta tullaan lämpimään autotalliin, merkitsemättömät lasit huurtuvat sekunneissa, ja ne nostetaan otsalle juuri silloin kun pitäisi leikata.
Silmälasien käyttäjille on omat ratkaisunsa. Tavalliset silmälasit eivät ole suojalasit, vaikka linssi olisi muovia. Kehyksistä puuttuu sivusuojaus, eikä iskulujuutta ole testattu. Silmälasien päälle sopivat ylisuuret suojalasit maksavat 10-20 €, ja vahvuuksilla varustetut työsuojalasit 150-400 € optikolta. Päivittäin työskentelevälle jälkimmäinen on yleensä järkevä hankinta.
Hitsaus on oma maailmansa, koska siinä tarvitaan suodatinlasi säteilyä vastaan. Siitä kerrotaan tarkemmin artikkelissa hitsauspuvun ja kasvojen suojauksesta.
Kuulonsuojaus – desibelit kertyvät huomaamatta
Suomessa melulle altistumista säätelee valtioneuvoston asetus. Alempi toiminta-arvo on 80 dB(A) ja ylempi 85 dB(A) kahdeksan tunnin keskiarvona. Lukujen pienuus hämää. Jokainen 3 desibelin lisäys kaksinkertaistaa ääni-energian, joten 100 dB(A):n melussa 85 dB:n päiväannos täyttyy noin 15 minuutissa.
Tyypillisiä lukemia ovat iskupora ja kulmahiomakone 95-105 dB(A), sirkkeli ja jiirisaha 95-100 dB(A), polttomoottorikäyttöinen ruohonleikkuri noin 90 dB(A) ja raivaussaha yli 100 dB(A). Tarkat arvot löytyvät koneen käyttöohjeesta, sillä valmistajan on ilmoitettava äänenpainetaso. Akkuruuvinväännin on hiljainen, mutta kun sillä ruuvataan peltiä, työkappale voi soida kovemmin kuin itse kone.
Kuulonsuojaimen vaimennus ilmoitetaan SNR-arvona standardin EN 352 mukaisesti. Kotikäyttöön sopivat kupusuojaimet, joiden SNR on 25-30 dB ja hinta 20-40 €. Esimerkiksi 3M Peltor -sarjasta löytyy kypäräkiinnitteisiä malleja metsä- ja raivaustöihin. Aktiivisuojaimet, jotka päästävät puheen läpi mutta vaimentavat iskut, maksavat 80-200 €. Kertakäyttöiset vaahtotulpat maksavat 0,20-1 € parilta ja vaimentavat jopa 35 dB, mutta vain jos ne on rullattu ohuiksi ja työnnetty syvälle korvakäytävään. Puoliksi työnnetty tulppa vaimentaa ehkä kolmanneksen luvatusta.
Suurempi SNR ei aina ole parempi. Jos suojain vaimentaa liikaa, työmaalla ei kuule varoitushuutoa eikä peruuttavaa konetta. Ylisuojaus johtaa myös siihen, että kuvut otetaan pois päästä. Sopiva taso on sellainen, joka laskee korvaan tulevan melun 70-80 dB(A):han.
Käsineet – myytti, joka vie sormia
Yleinen käsitys on, että käsineet lisäävät aina turvallisuutta. Pyörivän koneen kanssa asia on päinvastoin. Pylväsporakone, sorvi tai porakone, jossa on pitkä terä, voi tarttua käsineen kankaaseen ja vetää käden mukaansa nopeammin kuin ehtii reagoida. Paljas iho repeää ja irtoaa, mutta kestävä käsine ei. Siksi pyörivän istukan läheisyydessä käytetään paljaita käsiä tai korkeintaan ohutta, tiukasti istuvaa nitriilikäsinettä.
Muissa töissä käsineet suojaavat tehokkaasti. Mekaanisten suojakäsineiden standardi on EN 388, ja sen numerot kertovat hankauksen, repeämisen ja puhkeamisen kestävyyden. Kirjain A-F ilmaisee viiltosuojauksen. Peltitöihin ja lasin käsittelyyn kannattaa valita vähintään C-tason käsine, joka maksaa 10-25 €. Lautojen kantamiseen ja purkutyöhön riittävät 3-8 €:n nitriilipinnoitteiset neulekäsineet.
Kulmahiomakoneen kanssa käsineet ovat tarpeen kuumuuden ja kipinöiden vuoksi, kunhan kahva ja suojakupu ovat paikallaan. Lisää tästä löytyy artikkelista kulmahiomakoneen turvallisesta käytöstä. Pakkasella käsineiden merkitys korostuu, sillä kylmät sormet menettävät tuntoaan ja ote koneesta heikkenee. Talvikäsine, jossa on ohut eriste ja pitävä kämmenpinta, on parempi vaihtoehto kuin paksu lapanen.
Yleisimmät virheet suojainten kanssa
Samat virheet toistuvat sekä työmailla että kotitalleissa:
– Suojaimet otetaan käyttöön vasta pitkässä työssä. Useimmat silmävammat syntyvät 30 sekunnin työssä, jota ei vaivauduttu suojaamaan.
– Kuulonsuojaimet ovat liian vanhat. Kupujen tiivisterenkaat kovettuvat 2-3 vuodessa ja alkavat vuotaa. Vaihtotyynyt maksavat 10-15 €.
– Käsineitä käytetään porakoneen tai sorvin kanssa, ja silmälasien uskotaan riittävän suojalaseiksi.
Myös vuokrakoneiden kanssa kannattaa olla tarkkana. Vuokraamot antavat usein koneen mukana visiirin tai kuulonsuojaimet, mutta niiden kunto tarkistetaan samalla tavalla kuin itse laitteen. Vuokraustyökalujen kunnon tarkistus kannattaa tehdä tiskillä ennen kuin lähtee liikkeestä.
UKK
Riittävätkö tavalliset suojalasit kulmahiomakoneen kanssa?
Eivät aina. Kulmahiomakoneen kanssa suositellaan vähintään B-iskuluokan (EN 166) laseja tai visiiriä. Laikan rikkoutuessa sirpaleet lentävät niin nopeasti, ettei F-luokan sankalasi riitä.
Kuinka kauan kertakäyttöisiä korvatulppia voi käyttää?
Vaahtotulpat on tarkoitettu yhteen työpäivään. Likainen tulppa ei enää laajene kunnolla korvakäytävässä, jolloin vaimennus heikkenee ja tulehdusriski kasvaa. Pestäviä silikonitulppia voi käyttää useita kuukausia.
Saako porakoneen kanssa käyttää käsineitä?
Lyhyen terän kanssa käsikäyttöisellä akkuporakoneella ohuet, tiukat käsineet ovat yleensä turvallisia. Pylväsporakoneen, sorvin ja pitkien terien kanssa käsineitä ei käytetä, koska pyörivä terä voi tarttua kankaaseen.
Yhteenveto: suojainsarja koneen viereen
Suojaimet kannattaa ostaa samaan aikaan kuin kone ja säilyttää niitä sen vieressä. Peruspaketti kotiin maksaa 40-80 €: B-luokan kehyslasit N-merkinnällä, kupusuojaimet SNR 25-30, laatikollinen vaahtotulppia ja kahdet EN 388 -käsineet, toiset kantamiseen ja toiset peltitöihin. Ammattilainen lisää tähän aktiivisuojaimet ja vahvuuslasit. Kun suojaimet roikkuvat koneen vieressä seinällä, niitä käytetään myös niissä ”vain hetken” töissä, joissa vahingot useimmiten sattuvat.